Tunnistamme ja arvioimme riskit

Työpaikalla esiintyy erilaisia vaara- ja haittatekijöitä, jotka on syytä tunnistaa ennalta. Riskien arviointi on tärkeä osa turvallisuuden hallintaa työpaikalla. Se antaa perustan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ennakoivalle kehittämiselle. Riskien arvioinnilla saadaan muodostettua tilannekuva työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden tilasta sekä kehittämistarpeista. Tätä tilannekuvaa täydennetään ja päivitetään säännöllisesti. Myös Työturvallisuuslaki (10§) edellyttää vaarojen selvittämistä ja arviointia. Tätä tarkoitetaan, kun tässä tekstissä puhutaan riskien arvioinnista.

Mihin riskien arvioinnista saatavaa tietoa käytetään?
Riskinarvioinnissa saatavaa tietoa käytetään esimerkiksi

• Työntekijöille annettavaan opastukseen työn haitta- ja vaaratekijöiden välttämiseksi
• Työ- tai käyttöohjeisiin
• Perehdyttämiseen ja työnopastukseen
• Työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen
• Työterveyshuollon toiminnan suunnitteluun
• Selvitysten ja mittausten suunnitteluun
• Työpisteiden suunnitteluun ja muuttamiseen

Näin suunnittelet ja toteutat riskien arvioinnin

Suunnittele

Suunnitteluvaiheen tarkoituksena on valmistella riskien arvioinnin laadukas toteuttaminen ja luoda esiymmärrys tilanteesta. Tässä vaiheessa kerätään lähtötiedot, joita työpaikalla jo on olemassa vaaroista ja riskeistä. Tässä vaiheessa myös arvioidaan se riittääkö työpaikan oma osaaminen ja resurssit eri asioiden arviointien tekemiseen , koulutetaan osallistujia sekä hankitaan tarvittaessa lisäapua (esim. työterveyshuolto) monipuolisten näkökulmien saamiseksi. Kannattaa pilkkoa arviointikohteet järkevän kokoisiksi, eri työvaiheet huomioiviksi ja ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi.

• Suunnitelkaa riskien arviointia työryhmässä, jossa eri henkilöstöryhmät ovat edustettuina (päättäjät, asiantuntijat, työn suorittajat)
• Selvittäkää, mitä arviointeja tai selvityksiä on aiemmin tehty sekä kerätkää arvioinnille taustatietoa vaaratilanne-/turvallisuushavaintoilmoituksista, tapaturmatilastoista, sairauspoissaoloista, työterveyshuollon työpaikkaselvityksistä yms.
• Määritelkää arviointikohteet ja suunnitelkaa työnjako sekä aikataulut. Eri kohteille voi perustaa omia arviointiryhmiä.
• Tiedottakaa arviointien suunnittelusta, käynnistymisestä ja etenemisestä koko henkilöstölle.
• Sopikaa dokumentointitapa

 
Tunnista

Tässä vaiheessa muodostetaan käsitys keskeisistä vaaratekijöistä. Tunnistamisvaihe usein on melko helppo toteuttaa, mutta on pidettävä mielessä myös se, että prosessi myös jatkuu tämän jälkeen. Erilaisten menetelmien ja työkalujen avulla saadaan koottua vaarat niin että ne ovat seuraavassa vaiheessa selkeästi arvioitavissa.

• Valitkaa kohteisiin sopivat arviointimenetelmät.
• Tunnistakaa vaarat ja haittatekijät selvittämällä kohteen työt, havainnoimalla työn tekemistä ja haastattelemalla työntekijöitä
• Yksilöikää vaaran aiheuttajat ja vaaratilanteet
• Poistakaa välittömät vaarat saman tien

Riskien arvioinnin tueksi on monia yleisesti käytettyjä työkaluja, joilla saadaan hyvä yleiskuva yleisimmistä vaaroista:

• Riskien arviointi työpaikalla -kirjan vaarojen arviointi lomakkeet (ns. STM:n lomakkeet)
• OiRA-työkalut ovat toimialakohtaisia ja ne on luotu erityisesti mikro- ja pienyritysten käyttöön riskinarviointien tekemiseen ja auttamaan laatimaan dokumentoitu arviointia.
• ArkiArvi on työkalu pienen työpaikan työturvallisuus- ja työterveysriskien lähtötason kartoittamiseen.
• Myös monilla työturvallisuusjärjestelmien palvelutarjoajilla riskien arvioinnin työkaluja on integroitu mukaan tarjottavaan ohjelmistoon.

Arvioi

Kun vaarat on tunnistettu ja välittömästi korjattavat riskit poistettu, on aika arvioida vaaroista aiheutuvan riskin suurus ja merkitys. Lisäksi tehdään ehdotuksia toimenpiteiksi riskin pienentämiseksi tai poistamiseksi. Tässä vaiheessa tarvitaan usein työterveyshuollon apua riskien terveydellisen merkityksen arvioimiseksi.

Kaikki vaarat tulee punnita samalla vertailukelpoisella tavalla. Monesti käytetään myös riskimatriisia, jossa pystyrivillä on kolme vaihtoehtoa vaaran todennäköisyydelle ja vaakarivillä vastaavasti seurausten vakavuudelle. Siitä saadaan riskille arvo 1-5, jossa 1 on merkityksetön riski ja 5 sietämätön riski.

Kuva: Tapaturmariskin arviointimatriisi, Riskienarviointi työpaikalla työkirja, STM 2015

Monet Tunnista-kohdassa esitellyistä menetelmistä sisältävät myös tämän riskien arviointi -vaiheen.

Määrittäkää riskin suuruus arvioimalla vaaran esiintymistodennäköisyyttä ja seurausten vakavuutta.

• Arvioikaa riskien merkittävyydet ja määritelkää kiireellisyysjärjestys.
• Arvioikaa samalla myös riskien nykyiset hallintamenettelyt ja niiden toimivuus
• Tehkää toimenpide-ehdotuksia riskien torjumiseksi
• Muistakaa dokumentointi!
  
  

Päätä ja toteuta

Tässä vaiheessa saadaan kokonaiskuva työpaikan riskitasosta, kun päätetään tarvittavista toimenpiteistä ja aloitetaan niiden toteuttaminen. Päätöksenteossa tulee olla mukana ne, joilla on toimeenpanovalta ja vastuu asioista niin että toimenpiteet tulevat tehdyksi. Samalla päätöksentekijä tulee myös tietoiseksi omista vastuistaan ja tekemiensä päätösten seurauksista. Tässä vaiheissa päätetyt toimenpiteet luovat rungon myös työsuojelun toimintaohjelmalle, johon kootaan tavoitteet työpaikan työterveys- ja työturvallisuustoiminnalle ja henkilöstön työkykyä ylläpitävälle toiminnalle.

• Päättäkää toimenpiteistä, niiden vastuuhenkilöistä ja toteutusaikataulusta
• Toteuttakaa korjaavat torjuntatoimet.
• Arvioikaa myös mahdolliset jäännösriskit
• Jos kaikkea ei voida tehdä kerralla kuntoon, aloittakaa kiireellisimmistä parannustoimista.
• Muistakaa, että helpot ja edulliset korjaustoimenpiteet kannattaa aina toteuttaa, vaikka riski olisikin vähäinen!
• Luokaa ja päivittäkää työsuojelun toimintaohjelma
• Tiedottakaa tekeillä olevista ja tehdyistä torjuntatoimista.

Kun suunnitellaan ja toteutetaan hallintatoimenpiteitä, on tärkeää pitää mielessä niin sanottu riskienhallinnan hierarkia. Ensisijaisesti pyritään poistamaan riski tai lieventämään sitä, vasta sen jälkeen turvaudutaan henkilönsuojaimiin tai muihin vastaaviin hallintakeinoihin.

Seuraa ja varmista

Kun kaikki vaiheet on käyty läpi ja riskienarviointidokumentti on valmis, on syntynyt tilannekuva työpaikan työturvallisuudesta. Työ ei kuitenkaan lopu tähän vaan nyt varmistetaan arviointiprosessin jatkuvuus: työympäristön suunnittelu ja jatkuva parantaminen, muutosten hallinta, työsuojelun vaikuttavuuden seuranta. Olennaista on myös kytkeä riskien arviointi osaksi muita johtamisen ja työsuojelun käytäntöjä. Turvallisuuden tilannekuvaa täydennetään jatkuvasti eri käytännöistä saatavilla tiedoilla kuten turvallisuushavainnot, vaaratilanneilmoitukset, tapaturmatutkinnat, työmaakierrokset, katselmukset, vahinkojen tutkinta, ohjaus ja opastus. Myös työterveyshuollon raportit ja viranomaiskäynneiltä saadut huomiot tukevat jatkuvaa parantamista ja täydentävät tilannekuvaa.

• Seuratkaa torjuntatoimien toteutumista
• Varmistakaa toimien riittävyys ja toimivuus.
• Varmistakaa, ettei torjuntatoimista aiheudu uusia riskejä
• Pitäkää riskin arviointi ajan tasalla seuraamalla työpaikalla tapahtuvia muutoksia, arvioimalla säännöllisesti vaaratilanneilmoitukset ja päivittämällä riskienarvioinnin tiedot.

Mistä tietoa turvallisuuden tilannekuvan ja riskien arvioinnin tueksi?

Turvallisuuden hallitsemiseksi työssä riskit pitää tunnistaa ennen työn aloittamista, työn aikana sekä jälkikäteen. Tähän on olemassa erilaisia menetelmiä.

• Monet työpaikat ovat ottaneet käyttöön ennen työn aloittamista tehtävän työvaiheiden läpikäynnin ja sen varmistamisen, että työn voi suorittaa turvallisesti. Tämä käytäntö tunnetaan mm. nimillä työkohtainen riskienarviointi, viime hetken riskinarvioinnin työn aloituskeskustelu tai tuumatuokio.
• Turvallisuushavaintoja tehdään myös työn aikana ja ne antavat jatkuvaa tilannekuvaa kehitettävistä asioista.
• Jälkikäteen tunnistetaan ja arvioidaan riskejä tutkimalla vaaratilanteet ja tapaturmat: Näin me sen teemme! Tapaturmien tutkinta - Nolla tapaturmaa -foorumin webinaari 21.11.2017
• Turvallisuuskriittisillä toimialoilla, esimerkiksi ydinvoimassa työn aloituskeskustelujen (pre-job brief) lisäksi on tunnistettu tärkeäksi pitää systemaattisesti myös nk. työn lopetuskeskusteluja (post-job review). Lopetuskeskustelu on tapaaminen, jossa keskustellaan päätökseen saadusta tehtävästä – kootaan opit esimerkiksi tunnistetuista riskeistä ja niiden hallintakeinoista.
• Turvallisuuskierroksilla voidaan seurata työturvallisuuden toteutumista ja kehittymistä.
• Riskinarviointia täydentävää tietoa saadaan myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksistä. Työterveyshuollolle on vastavuoroisesti hyvä antaa yhteenveto työpaikan riskinarvioinnista selvityksensä taustaksi.

Kaikilla näillä menettelyillä täydennetään työpaikan turvallisuuden tilannekuvaa. Tärkeää on myös päivittää työpaikan riskienarviointidokumenttia eri vaiheissa saatavalla tiedolla riskeistä ja ratkaisuista niiden pienentämiseksi.