Älä hyväksy kiusaamista - kiusaamisen kierre työpaikalla on mahdollista katkaista

Älä hyväksy kiusaamista - kiusaamisen kierre työpaikalla on mahdollista katkaista

Epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen piinaavat yhä suomalaisia työpaikkoja. Tiedämme paljon kiusaamisen syistä ja seurauksista, mutta liian vähän tehokkaista keinoista lopettaa kiusaaminen. Ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisyssä on sopia työpaikalla yhteisesti, että epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. Kiusaamisen nollatoleranssin rakentamisessa koko työyhteisön rooli on tärkeä, osoittaa Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -hanke.

Sopuisa työyhteisö –hankkeessa tehtiin kehittämistoimia ja järjestettiin valmennuksia johdolle ja työyhteisöille kiusaamisen nollatoleranssin juurruttamiseksi työpaikalle. Mukana oli kuusi organisaatiota.

– Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa omasta käyttäytymisestään, mutta johdolla ja esimiehillä on tärkeä rooli häirinnän tai kiusaamisen ehkäisyssä, korostaa hankkeen ohjausryhmän jäsen, työelämän kehittämisen asiantuntija Merja Rusanen Kuntatyönantajista.

– Puuttuminen kiusaamiseen on monelle esimiehelle vaikeaa, mutta se on taito, jonka voi oppia. Valmennukseemme osallistuneet esimiehet kokivat saaneensa työkaluja kiusaamisen puheeksi ottamiseen ja konfliktin selvittämiseen, kertoo johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitoksesta.

– Hankkeeseemme osallistuneissa organisaatioissa epäasiallinen ja vastuuton käyttäytyminen vähenivät, mutta  myönteinen vuorovaikutus ja tuki epäasiallisesti kohdelluille lisääntyivät.

Vastuuton työkäyttäytyminen on yleisempää kuin kiusaaminen

– Vastuuton työkäyttäytyminen on syytä erottaa kiusaamisesta, sillä niiden selvittämisen ja lopettamisen prosessit ovat erilaiset, sanoo Vartia.

– Vastuutonta työkäyttäytymistä on työtä ja työyhteisön toimintaa häiritsevä ja vaikeuttava toiminta. Esimerkiksi omavaltainen käytös, muiden aiheeton syyttely sekä osaamisen tai työn vähättely ovat vastuutonta työkäyttäytymistä. Jos työaikoja tai muita yhteisesti sovittuja työtä koskevia pelisääntöjä ei noudateta, käyttäytyy henkilö vastuuttomasti.

Hanke osoitti, että vastuuton työkäyttäytyminen on selvästi yleisempää kuin työpaikkakiusaaminen, lähes kaksi viidestä Sopuisa-seurantakyselyyn osallistuneesta kertoi, että omassa työyksikössä on vastuuttomasti käyttäytyvä työntekijä.

Kuusi askelta kohti kiusaamisen nollatoleranssia

Hankkeessa löydettiin kuusi olennaista elementtiä, jotka vievät kohti kiusaamisen nollatoleranssia.

Kahdella ensimmäisellä askeleella tunnistetaan kiusaamisen riskit ja epäasiallisen käyttäytymisen muodot. Hanke osoitti, että on tärkeää rakentaa luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiri.

Kolmas askel on puheeksi ottaminen, olkoon kyse sitten omakohtaisesta kokemuksesta tai muiden huonosta kohtelusta.

– Kiusaamista havaitsevat kokevat puuttumisen usein vaikeaksi: ei tiedetä, miten puuttua tai pelätään, että kiusaaminen kääntyy havaitsijaan itseensä. Hankkeessa valmennukset antoivat työtovereille sekä tietoa että rohkeutta asettaa huono käyttäytyminen työpaikalla kyseenalaiseksi, toteaa Vartia.

Neljännellä askeleella esimies tarttuu toimeen ja selvittää tietoonsa tulleen kiusaamisepäilyn.

– Esimiehet ovat hyvin tietoisia työnantajan velvollisuudesta ryhtyä toimenpiteisiin kiusaamistilanteessa, kertoo Vartia.

– Epätietoisuus siitä, miten tulisi toimia ja ajan puute vähenivät hankkeen aikana esimiesten puuttumattomuuden syinä.

Viidennellä askeleella kysytään, sallitaanko meillä kiusaaminen ja mikä estää sen puheeksi ottamisen.

–Epäasiallinen kohtelu tai vastuuton työkäyttäytyminen sallitaan työpaikoilla yllättävän usein. Sallimista perustellaan sillä, että hän ’on sellainen persoona’ tai ’hyvä työntekijä’ tai hänellä on tärkeä asema.

– Kiusaamiseen ei puututa, koska koetaan, että epäasiallinen asiallinen kohtelu on arka ja tunteita herättävä asia, josta ei haluta puhua.

Kuudennella askeleella tuetaan myönteistä, työn suuntaista käyttäytymistä. Hankkeessa työtovereiden auttaminen, tervehtiminen ja myönteisen palautteen antaminen lisääntyivät.

Rohkeasti liikkeelle kohti kiusaamisen nollatoleranssia

– Ravioli lähti Sopuisa-hankkeeseen mukaan, koska työhyvinvointimittarimme osoittivat eri yksiköiden tuloksissa hajontaa. Näimme tarvetta kehittää sellaisia työyhteisöjen työhyvinvoinnin toimenpiteitä, jotka lisäisivät yhteisöissä sujuvuutta, vuorovaikutusta ja yhteistyötä, kertoo työsuojelupäällikkö Maija Kemppi HUS Raviolista.

– Sopuisa -hankkeesta saatujen hyvien seurantatuloksien lisäksi positiivinen kehitys on havaittavissa myös Raviolin työolobarometrin tuloksissa. Osaltaan hanke on vaikuttanut myös sairauspoissaolojen vähenemiseen. Jatkossa Raviolissa mietitään, miten johto voi organisoida ja tukea esimiestyötä siten, että positiiviset muutokset lisääntyvät ja laajenevat toiminnan tasolle eri yksiköissämme, sanoo Kemppi.

– Rohkaisen kaikkia organisaatioita lähtemään kohti kiusaamisen nollatoleranssia. Onnistuminen vaatii sitkeyttä ja ylimmän johdon sitoutumista sekä lähiesimiesten tiivistä osallistumista kehittämiseen. Hyvä lopputulos edellyttää työskentelyä samojen, toisiaan tukevien teemojen kanssa kaikilla organisaatiotasoilla, kiteyttää Vartia.

– Olemme tekemässä myös sähköistä työkirjaa kehittämistyön tueksi. Se valmistuu vuoden alussa.

Kohti sopuisaa työyhteisöä -hankkeessa tutkittiin, miten organisaation toimintakulttuuri ja ajattelutavat ovat yhteydessä kiusaamiseen ja siihen suhtautumiseen ja puuttumiseen. Hankkeessa etsittiin keinoja, joilla organisaatiot, esimiehet ja työyhteisöt voivat rakentaa työpaikkakulttuuria ja ajattelua, jossa epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. Tutkimus- ja seurantatietoa kerättiin ryhmähaastatteluin sekä koko henkilöstölle suunnatuin kyselyin. Hankkeeseen osallistui kuusi organisaatiota, jotka edustavat eri toimialoja ja eriluonteista työtä mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoa, teknistä toimialaa, ravitsemustoimintaa, kirkollista työtä ja koneenrakennusta. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto.

www.ttl.fi/sopuisa

Lisätiedot

johtava asiantuntija Maarit Vartia, Työterveyslaitos, puh. 040 533 9648, maarit.vartia-vaananen[at]ttl.fi
työelämän kehittämisen asiantuntija Merja Rusanen, KT Kuntatyönantajat, puh. 050 570 4326,  merja.rusanen[at]kt.fi
työsuojelupäällikkö Maija Kemppi, HUS Ravioli, puh. 050 513 0397, maija.kemppi[at]hus.fi

Raportti

Katkaise kiusaamisen kierre. Epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen työpaikalla. Maarit Vartia, Nina Olin, Susanna Kalavainen, Marjut Joki, Krista Pahkin, Työterveyslaitos 2016. www.julkari.fi

Hankkeessa käytetyt julisteet ovat ladattavissa verkosta http://news.cision.com/fi/tyoterveyslaitos

Työterveyslaitoksen tiedote 28.11.2016