Inhimillinen tekijä - ihmisen näkökulma turvallisuuden tekemisessä VR:llä

Inhimillisellä tekijällä on kasvava rooli nykyaikaisessa moniulotteisessa ja turvallisuuskriittisessä rautatiejärjestelmässä. Ihmisen toimintaan vaikuttavat monet eri tekijät – ja ihminen mahdollistaa puolestaan viimekädessä onnistumisen tai epäonnistumisen.

Turvallisuuskulttuurin luominen ja kehittäminen ovat organisaation turvallisuuden hallinnan kulmakivi. Turvallisuuskulttuuria kehitetään rakenteilla, normeilla, ohjeilla, toimintatavoilla ja tavoitteilla sekä viestinnällä, että työpaikalla ollaan tietoisia edellä mainituista asioista.

Hyvä turvallisuuskulttuuri organisaatiossa on yhteistulos yksilöiden ja ryhmien arvoista, asenteista, osaamisesta ja käyttäytymismalleista. Myös turvallisuusajattelun kehittymisen nykysuuntaus korostaa systeemiajattelua, jossa ymmärretään monen eritasoisen toiminnan vaikuttavan turvallisuuden toteutumiseen – ja että turvallisuuden kehittyminen edellyttää ihmisen toiminnan entistä parempaa ymmärrystä.

Mikä on inhimillinen tekijä?

Inhimillistä tekijää voisi kuvata kiinnostukseksi ja haluksi ymmärtää ihmisen toimintaa ja sen vaikutuksia operatiivisessa ympäristössä.

Inhimillinen tekijä ei ole mikään yksittäisen ihmisen ominaisuus tai luonteenpiirre eikä tule esille vain yksittäisen henkilön työssä. Se ei myöskään ole mikään yksittäinen työstä irrallinen tekijä. Inhimillinen tekijä ei ole sama asia kuin inhimillinen virhe.

- Inhimilliset tekijät (engl. human factors) ovat kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten työhön tai toimintaan. Tekijöitä on sekä yksilö-, työtoiminta-, ryhmä- että organisaatiotasolla, selvittää Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anna-Maria Teperi.

Yksilötason tekijöitä ovat muun muassa työnhallinta, tilannetietoisuus, tarkkaavaisuus, riskinotto, väärinymmärrys, motivaatio, stressi ja väsymys. Työtoimintatasolla näkökulma laajennetaan esimerkiksi töiden organisointiin ja sovittuihin työmenetelmiin ja ohjeisiin. Ryhmätasolla puolestaan huomioidaan työporukan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun liittyviä asioita. Organisaatiotekijöiden osalta kiinnitetään huomiota esimerkiksi johtamisjärjestelmiin, vastuisiin, resursseihin, muutoksenhallintaan ja avoimuuteen.

Inhimillinen tekijä näkyväksi rautatiealalle

Rautatiealalla inhimillinen tekijä on tullut näkyväksi termiksi vuonna 2012, jolloin European Railway Agency ERA käynnisti asiaan liittyvän projektin ja asiantuntijaverkoston toiminnan.

Inhimillinen tekijä ei suinkaan ole tuntematon käsite VR-konsernissakaan, vaikkei täsmällisellä termillä asiasta ole aiemmin puhuttu. Asian eteen on tehty työtä esimerkiksi työkykyriskien hallinnan ja hyvinvoinnin osalta. Lisäksi asia on huomioitu tietyiltä osin muun muassa rekrytoinneissa jo useamman vuoden ajan.

Pääjohtaja H. Roosin säätiön tilaaman Asenteet Mallillaan (AseMa) -työturvallisuuskulttuuritutkimuksen sekä Onnettomuustutkintakeskuksen OTKESin vaaratilannetutkimuksen (R2015-03) suositusten kautta havahduttiin asiaan kokonaisvaltaisemmin.

AseMa-tutkimuksessa pureuduttiin turvallisuuskulttuuriin, asenteisiin sekä siihen, miten niihin voidaan vaikuttaa. Tutkimuksessa ei puhuttu inhimillisestä tekijästä terminä, mutta se löytyi useimmista toimenpidesuosituksista taustalta, johon tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi.

OTKES tutki vuoden 2015 keväällä Hyvinkäällä tapahtuneen ylinopeudesta aiheutuneen vaaratilanteen. Suosituksena oli inhimillisten tekijöiden parempi huomioiminen rautatiealan peruskoulutuksissa ja turvallisuusjohtamisjärjestelmissä.

Liikenneviraston kesäkuisessa Rata2016-seminaarissa inhimillinen tekijä otettiin esille ajankohtaisteemana. Yksilön vaikutusta rautatieturvallisuuteen avattiin muun muassa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin positiivisen turvallisuuskulttuurin ajattelumalleilla sekä Liikenneviraston teettämän tutkimuksen valossa, jossa kantavana periaatteena oli virheistä oppiminen ja avoin tiedonkulku.

Teoriasta käytäntöön VR:llä

Työ teorian viemisestä käytäntöön käynnistyi konsernitasoisen inhimillisten tekijöiden ohjelman rakentamisella yhdessä Anna-Maria Teperin kanssa. Mukana ohjelmaa suunnittelemassa ovat olleet turvallisuusyksikön lisäksi divisioonat ja liiketoimintayksiköt.

Ohjelman mukaisesti vuoden 2016 alusta lähtien tietoisuutta inhimillisistä tekijöistä on lähdetty kasvattamaan systemaattisesti eri toimenpitein.

Keväällä 2016 pidetyssä johdon turvallisuusseminaarissa sekä pääjohtaja H. Roosin säätiön työturvallisuusseminaarissa kohderyhmänä oli konsernin ja divisioonien johtoa sekä asiantuntijoita. Huhtikuussa asiaa käsiteltiin työsuojelutoimikuntien kehittämis- ja neuvottelupäivillä työsuojelutoimikuntien ja työsuojeluorganisaation jäsenten kanssa. Kesän ja syksyn 2016 aikana Teperi on ollut mukana johtoryhmissä miettimässä konkreettisia toimenpiteitä inhimillisen tekijän jalkauttamiseksi divisiooniin. 

- Divisioonat ovat lähteneet innolla ja uteliaisuudella mukaan mallin jalkauttamiseen, kiittelee konsernin työturvallisuuspäällikkö Anna Melleri.

Pisimmällä lienee kunnossapito, joka on käynnistänyt viime syksyn aikana inhimillisen tekijän koulutuskokonaisuuden pilotoimalla sitä Allegro-kunnossapidon henkilöstölle. Koulutuksen pilotista kerättyjen kokemusten perusteella tavoitteena on rakentaa koulutusohjelma koskien koko Kunnossapitoyksikköä. 

- Johto, esimiehet, asiantuntijat ja asentajat kävivät päivän kestävän koulutuspilotin. Koulutus otettiin innostuksella vastaan ja erityisesti iltapäivän tutkintaharjoituksissa päästiin asian ytimeen, kertoo Melleri.

Koulutuksella lisätään tietoisuutta jokaisen omasta roolista ja vastuusta inhimillisten tekijöiden hallinnassa, oman työn inhimillisten tekijöiden sekä vaarojen tunnistamista sekä turvallisuuspoikkeamien avoimeen ja omatoimiseen raportointiin inhimillisten tekijöiden osalta.

Turvallisuusyksikkö yhdessä divisioonien turvallisuuspäälliköiden kanssa on jalkauttanut inhimillistä tekijää myös tapaturmien ja turvallisuuspoikkeamien tutkintoihin. Liikenneturvallisuusjohtaja Teemu Hyvönen kertoo, että Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä rautateille räätälöidyn tutkintamenetelmän avulla syvennetään poikkeamien tutkintaa.

- Tutkinnassa käydään läpi koko tapahtumaketju ja pohditaan sekä onnistumiset että epäonnistumiset kaikista inhimilliseen tekijään liittyvistä näkökulmista.  

Mukaan peruskoulutukseen

Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy:n rautatiekoulutuksen väki kävi pohtimassa asiaa VR:n vieraana marraskuussa 2016. Yhdessä ideoitiin keinoja liittää inhimillinen tekijä osaksi rautatiealan peruskoulutuksia. Koulutuksen suunnittelua jatketaan tiiviissä yhteistyössä myös vuonna 2017.

Sisäisesti vuoden 2017 aikana inhimillinen tekijä sisällytetään esimerkiksi henkilöstön koulutuksiin ja laajennetaan teemaa muun muassa raportointiin ja riskienarviointeihin. 

*Artikkelin lähteinä turvallisuuskulttuurin ja inhimillisten tekijöiden määrittelyssä on käytetty Työterveyslaitos/Anna-Maria Teperin koulutus- ja luentoaineistoa. Teperi on tutkinut ja kouluttanut aihetta jo reilun kymmenen vuoden ajan. Teperi on ollut mukana jalkauttamassa inhimillistä tekijää muun muassa ilmailuun, merenkulkuun ja ydinvoima-alalle sekä tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa esimerkiksi tutkinnoissa.

 

Katja Kärki

Työskentelen VR Groupin turvallisuusyksikössä  viestintäkoordinaattorina. Tehtäviini kuuluu turvallisuusasioiden ilosanoman levittäminen konsernin sisäisesti.

VR on Nolla tapaturmaa -foorumin jäsen.

Kuvituskuva: Veturi Hyvinkään konepajalla, Keksi/Tuomas Uusheimo