Talviautoilun riemuja - Nollis-blogi, Susanna Puumi, HYKS/HUS

Talviautoilun riemuja - Nollis-blogi, Susanna Puumi, HYKS/HUS

Hip hei, talven luistavat ajokelit ovat täällä! Suomen ilmasto tarjoaa kaikille loistokuskeille ennenäkemättömiä mahdollisuuksia esitellä ylivertaisia ajotaitojaan.

Jo ennen auton käynnistystä ilmassa on seikkailun tuntua. Auton päälle satanut lumi luo salaperäisen hämyisän tunnelman auton sisälle. Yksityisyys on taattu, sillä jos autosta ei näe ulos, kaiken järjen mukaan kukaan ei myöskään näe sisään. Kurkistusluukku tuulilasissa riittänee, sillä reitti on tuttu ja sen kurvit ja esteet ovat lähtemättömästi syöpyneet mieleen lukemattomien ajomatkojen aikana. Auton puhallin täysille ja baanalle!

Kovalla nopeudella ajaessa on tärkeää, että jarrut toimivat äkillisessä tilanteessa moitteettomasti. Mikäpä olisi parempi paikka kokeilla äkkijarrutusta ja jarrutusmatkaa kuin moottoritie. Ensin kuitenkin etu- ja takasumuvalot päälle, sillä turvallisuus ennen kaikkea, kun sataa luntakin. Liinat kiinni! Ja kyllä, jarrut tottelevat vanhoista talvirenkaista huolimatta melko jouhevasti. Ihailla täytyy takana tulevien reaktionopeutta, taitaa olla jokunen muukin loistokuski liikenteessä. Ja ystävällisesti vielä heilauttavat sormiaan ohi mennessään!

Moottoritiellä on silmänkantamattomiin ulottuva jono kuhnailevia, olosuhteita pelkääviä autoilijoita, jotka jumittavat koko liikenteen. Onneksi sentään ymmärtävät jättää loistokuskille pitkiä rakoja autojensa väliin, joten ratti laulamaan ja pujottelu alkakoon!  Ajoviima lennättää somasti loput lumet pyöreilemään takalasin tuntumaan.

Taajamaan tullessa edessä on loputon määrä liikennevaloja. Hidastelu valoristeystä lähestyttäessä voi olla vaarallista pitkien jarrutusmatkojen vuoksi, siispä hanaa! Joku noviisi-kukkahattutäti-luuseri ei tätä ymmärrä, mutta onneksi jalkakäytävä on aurattu, joten ohi vaan oikealta. Sinne jäi valoihin odottelemaan, hupakko!

Tuoreilla tai vanhoilla punaisilla ei ongelmia synny, mutta joskus joutuu loistokuskikin harmittavasti valoihin seisoskelemaan.  Viereisellä kaistalla kuskin paikalla istuva finninaama ei totisesti pääse eteen kiilaamaan, joten kaasu pohjaan valojen vaihtuessa. Vau mitkä refleksit, matkaan pääsi jo keltaisilla! Auto hoippuu kuin naapurin isäntä juhannuksena kiljuämpärin kurkkuun kumottuaan. Muutama harkittu korjausliike ja loistokuski on taas liikkeellä. Viereisen kaistan paku näyttää ohjaavan penkkaan, ei raukka hallitse autoaan!

Jalankulkija on aikeissa ylittää tien suojatien kohdalta. Talvella kävellen kulkeminen voi käydä hengen päälle, koska harva jalankulkija ymmärtää, miten vaikea autoa on pysäyttää kovasta vauhdista tietä heille antamaan. Viisainta olisi jäädä kotiin, jos ei omista autoa. Torvi soimaan ja läpi vaan!

Vihdoin perillä työpaikan pihassa. Ihmetellä täytyy, miten sitä on taas selvinnyt hengissä yhdestä työmatkasta. Kunpa kaikki tielläliikkujat olisivat yhtä taitavia ja ajattelevaisia!

Pysäytä loistokuski ennen kuin elämä pysäyttää hänet ja monta muuta siinä sivussa, kenties lopullisesti. Jätetään luistokeleistä nauttiminen laduille, kentille, mäkiin ja vällyjen väliin. Turvallisia kilometrejä!

Susanna Puumi

Susanna Puumi

Työsuojelupäällikkö, HYKS/HUS. Nolla tapaturmaa -foorumin ohjausryhmän jäsen.

Tämä kirjoitus on poiminta Nolla tapaturmaa -foorumin blogista, jota pääsevät kokonaisuudessaan lukemaan vain foorumin jäsentyöpaikat. Liity mukaan!